Hyvää iltaa Ymi.

Jään mielen kiinnolla odottelemaan niitä kuviasi sieltä maaseudulta ja töistäsi .
Kyllä siellä maalla riittää touhua mutta se siitä on hyvä puoli että ei tarvitse lähteä lenkkeilemään ja nukuttaa hyvin kun saa ulkoilmassa touhuta .Meillä oli mökki 30 v. itse rakensimme sen alusta asti ,siinä riitti touhua varsinkin keväisin mutta ikä tekee tepposensa ja haluaa olla helpommilla päivillä.Hyvää työn täyteistä kesää sinulle .

Tämmöistähän täällä

Tuttua puuhaa myös meillä.
Halkojen kanssa on aikamoinen souvi, jotta mökki lämpenisi talvellakin.
Varsinainen tehopakkaus olet, kun itse niitä puita sahailet.
Onneksi minulla on tuo ukko-kulta, joka hoitaa nuo hommat.
Ei olisi minusta siihen.
Paljon on varmasti muitakin talomieshommia sinulla.
Tsemppiä ja hyvää kesän alkua!

Elämäähän tämä

Sama täällä tämä blogien kyhäys ym. Mutta tässä kyllä viihtyy ja saa toteuttaa kirjoitusvimmaa. Aikahan tässä kuluu liiankin kanssa.
Minulla ei kylläkään ole puuhommia. Enimmäkseen vain huolehtimista kissojen hyvinvoinnista. Minä onneton en ole oppinut vielä noita kuvia käyttämään saati valokuvia. Mutta eiköhän se siitä.
Koska ne pääskyt ovat jo tulleet, niin se on sitten kesä, joten kauniin kesäillan jatkoa......

Kiitos Hannah!

Kaunis päivä on tänäänkin ollut. Ovatko kissasi ihan sisäkissoja vai käyvätkö ulkoilemassa myös. Täällä on paljon hiiriä ja myyriä. Koira kyllä niitä jahtaa ja kaivaa mutta olisi kissoillekin töitä.

Kävin korvasieniä katselemassa ja löytyihän niitä jonkin verran. Tuli vaan mieli surulliseksi kun rannalla taas oli syksyllä jätettyyn katiskaan kuollut kaksi lintua. Oli vaan pienet luut siellä ja vähän sulkia.
Miksi ihmiset eivät välitä. Sinne ovat nälkään nääntyneet.

Kisut

Kiitos kun kysyit kissoistani. Heitä on kaksi hurjaa siamilaispoikaa, jotka vain kuummalla ilmalla uskaltavat parvekkeelle. Sitten on maatiaisvanhus, jonka elämä on hiljaiseloa. Se on minun sielukissani ja suren etukäteen meidän tulevaa eroamme.
Hani , vanhus, perhoskoira nukkui pois joku aika sitten.
Kesäterveisin...

Puusavotta alkaa olla ohi!

Pilkoin tänään aamulla viimeisiä puita pinoon ja olisi melkein loppunut, mutta sade tuli ja ajoi pois työmaalta.

Ropisteli koko päivän vähän väliä. Nyt saavat kuivua ahavassa ja auringossa ulkona kesän. Syksyllä sitten ajan ne katokseen kottikärryillä.

Puusouvi

Meillä on vanha maalaistalo ja joka nurkka lämpiää vanhanajan muureista.
Puusouvi on isännän hommia ja olen huomannut, että vanhemmiten niitä klappeja täytyy olla varastossa aina enemmän ja enemmän, jos vaikka ensi talvena ei enää pääsekkään metsään.

Kyllä minäkin joskus klappisirkkelissä olin, mutta nyt on sellainen sirkkeli, että siinä pärjää yksin, katkoo ja halkelee samalla.
Ja kirveellä halkominen on ollut ihan lempipuuhaa.

Nyt ladotaan klapit häkkeihin kuivamaan, se olikin ikävää hommaa se klappien sisälle ajo

Onko siinä sinun kuvassasi sellainen sirkkeli, joka katkoo, sekö on sinun moottorisahasi?
Vai käytätkö moottorisahaakin? Minä en uskaltaisi moottorisahalla tehdä mitään.

Hyvä sinä, kun yksinäsi aherrat puusavotassa!

On se sahakin!

Minulla on oma moottorisaha. Osaan sen teroittaakin aika hyvin kun olen niin pitkään itse puut tehnyt, itselle ja Äidille. Ensin sahaan moottorisahalla pölkyiksi ja sit tuolla pilkkojalla halki.

Helpolla pääsin tänä vuonna kun siskon mies kaatoi ja ajoi rangat pihaan. Muina vuosina olen itse metsästäkin hakenut. Osan kaatanut ja osan hakkuujätettä kerännyt.

Se kuvassa oleva pilkkoja on siskon mieheltä lainassa. On tosi hyvä vehje.
Mulla kun tuo selkä ei anna oikein kirveellä pilkkoa.

On vähän kuin pakko tehdä itse. Ostopuu on aika arvokasta. Täälläpäin 37-45 euroa kuutio.

On todella helpottunut olo nyt. Muutama hyvin paksu pölkky vielä pilkkomatta, en varmaan jaksa edes nostaa niitä koneen päälle. Sitten pitää pyytää joku talkoisiin

Kaikki kunnioitus sinulle

Olet sinä aika mimmi! Että vielä sahankin teroitat, ei voi muuta kuin nostaa olematonta hattuaan sinulle.

Meillä isäntä on myynyt sekaklappia 25 €uroa motti!
On tosiaan arvokasta teillä päin tuo puu, vaikka pyytää täälläkin joku tuollaisia hintoja, se on sitten eri asia, kuka maksaa.

Kiitos Tella kehuista!

En kovin montaa naista kyllä tunne joka tekisi samat hommat, mutta on heitä.
Nykyisin maatalojen emännät ovat niin taitavia kaikessa mitä tekevät, ihmetellä täytyy. Monella on ammattikoulutuskin työhön.

Oma periaatteeni on ollut "ihmiset näitä hommia tekevät" eli jos joku muu osaa, miksen minäkin.

Ollut myös halu oppia. Opin ja erehdyksen tietä olen kulkenut ja valmiiksi en tule koskaan.

Matkalla jälleen!

Kesälomareissu alullaan.

Yöt vain olleet kovin kylmiä. Aika kolkko herätys eilenaamulla. Kun kömmin teltasta ulos, nurmikko oli jäässä.

Aika vikkelästi teltta kasaan ja lämpimään autoon.

Eipä näkynyt vielä matkailijoita liikkeellä enemmälti. Juhannukseltahan se lomakausi vasta yleensä alkaa.

Hyvää viikkoa vain kaikille!

Ja Tupulle ainakin terkkuja. Rovaniemelle olen tulossa!
Vilkutan ainakin!

Kiitos terkuista Ymi, ei

Kiitos terkuista Ymi, ei täälläkään taida teltassa vielä kovin lämmintä olla.
Mutta tervetuloa vaan, Rovaniemi ottaa mielellään vastaan vieraita.

Minäpä vilkuttelen sinulle, kun ajelen tuossa nelostiellä.

Kivaa lomaa sulle !!!

Teltassa yö?

Täytyy toistaa jo aikaisemminkin kirjoittamani toteamus, että olet sinä vaan aika mimmi! Ei nyt ainakaan hyttyset tee kiusaa.
Mua ei saisi kirveelläkään enään telttaan yöksi, kun sängyssäkin paikkoja särkee...
En senpuoleen koskaan ole ihmeemmin telttailua harrastanut.

Mukavaa lomareissua sinulle!

Näinkin voi käydä - toivottavasti ei sinulle!

Kiitoksia "tyttöset"!

Tosi on, että ehtii tulla koti- ikäväkin mieleen vaikka nykyinen perhe kulkee mukana. Kotona ei kukaan ikävöi.

Lasse Hoikan laulun sanoin: "jos ei koskaan lähde, puuttuu paluutkin......"

Matkalla tauko!

Tässä tulikin mutkia matkaan. Olen yhä paikallani täällä.

Juolahti mieleen lähteä selkää hoidattamaan tänne Kansanlääkintäkeskukseen. Kerran olen käynyt ja menen vielä huomenna uudelleen. Olisi ihana asia jos pystyisi edes suorana kävelemään.

Matkaan mieli jo tekisi.

Kaunis aamu. Ulos olen tähyillyt jo sillä silmällä, että jos lähtisi tänään tien päälle. Ensi viikon alkuun on säätieto luvannut sateita.

Pitää katsella ensin karttaa ja sitten tielaitoksen kelikameroita, miltä sää näyttää siellä, minne nenä näyttää.

Selkä nyt kuitenkin hieman parempi, käytyäni Kaustisen taitavien jäsenkorjaajien pakeilla kaksi kertaa.

Cumuluspilviä

On 13 päiväkin vielä!

titteli:

Kalevalainen jäsen korjaaja. Tarkoittaa että on käynyt kurssin eikä ole aivan vaarilta opittua tietoa pelkästään. Kiva, että olet saanut apua selkä vaivoihisi. Mulla oli v-74 issias hermon tulehdus ja lääkkeet ei auttaneet
sen parantumisessa, kuin osaltaan. Kävin perintönä isältään taidon hankkineella kansanparantajalla. Lopulta naprapaatti Lappalainen sai siihen avun ja elätin itseni sekä vaimoni eläkeikään asti ollen töistä poissa vain 3 päivää
kovan kuumeen takia sen jälkeen. toki välillä pikkasen vaivasi selkäkin, mtta ei haitannut työntekoa... Hyvää matkaa menosuuntaan!

Kiitos vaan Erkki!

Näyttää pilviä keräävän ja tiputtelee vettäkin vähän.

Ylivieskan suuntaan näyttäisi nyt nenä olevan, joten sinnepä sitten.

Kotona jälleen!

Kyllä Oulujärvi on mahtava järvi.
Olin Vaalassa yötä ja illalla olikin aivan myrskytuuli.

Vaahtopäät vain vyöryivät rantaan. Aamulla heräsin ukkosen jyrinään ja salamointiin. Sitten rupesi ihan kunnolla satamaan.

Kun olin Valtimon, Nurmeksen seuduilla tulossa, aurinko paistoi tosi lämpimästi. Kolin seutuvilla satoi taas ja ukkonen ryski.

Joensuusta kotiin oli taas kaunista.

Koira on varmaan onnellinen nyt. Taisi vähän stressaantua reissussa.

Kiva oli lähteä, mutta vielä mukavampi tulla kotiin takaisin.

Juhannuksena!

On toisen Juhannuspäivän aamu.

Mieleen tulee kaikenlaisia ajatuksia.
Olen taas yksin. Lapset lähtivät eilen pois. Kiva kun kävivät.
Sää vain pilasi vähän suunnitelmia. Ei ollut oikein mielekästä lähteä kaatosateella viettämään rantaelämää.
Sisällä makkaraa grillattiin sähkögrillissä. Sähköuunissa ranskanperunoita.

Eilen suunnattiin tätä laajakaista- antennia. Nuorempi poika oli lujapäinen ja kipusi katolle. Vanhempi huusi ikkunasta ohjeita modeemiasetusten näkyessä tietokoneen ruudulla. Kyllä nyt näyttää olevan hieman parempi tuo singnaali. Ainakin modeemissa näkyy tälläkin hetkellä 3 pykälää. Kyllä sen pitäisi sillä pelata.

Kun on järkevä ja ei kovin paljon katsele videoita tai siirrä kuvia, niin tiedonsiirtorajakaan ei tule niin nopeasti täyteen.

Ehkä taajamissa asuvat eivät täysin ymmärrä millaisia ongelmia näinkin yksinkertaisissa asioissa on, kun ei ole lähelläkään mitään tukiasemia tai 3g mastoja. Taajamassa asuvalle ne ovat itsestäänselvyys.

Täällä ei kuulu kunnolla edes matkapuhelin. Puhelut katkeilevat ja pätkivät. Sekin on hankala, kun talvipakkasella pitää lähteä ulos puhumaan, että saisi asiansa selvitettyä puhelimella.

Toivottavasti tänään on kaunis sää ja pääsen pitkästä aikaa järvelle.

Ja sääkin alkaisi lämpenemään pikkuhiljaa.

Ymmärrän

Ymmärrän laajakaistaongelmat. Vuosia taistelin Soneran kanssa, sitten sain hitaan yhteyden . En päässyt esim. Areenaan, you Tuubiin . Muutenkin toimi hitaasti.

Täällä uudessa asunnossa on n.s. talonetti, toimii hyvin. Maksaa vain 5 E/kk

Televisioonkin oli Canal digi, (lautasantenni), sitten näkyi myös maikkari.

Kalamiehen ja naisen sielunmaisemia!

Kovin erilaisena järvi näyttäytyy eri vuodenaikoina.

Siinäpä ne maisemataulut

Kyllä vesi on hieno elementti, tuskin koskaan täysin saman näköinen.
Voin kuvitella miltä hiljainen kesäaamu ja luonnon kuiskinta kuulostavat.

Hyvin onnistuit!

Yllätyksiä!

Lämmitin mökillä saunan ja istuksin lauteilla löylyssä, kun joku olento alkoi lennellä ympäri saunaa.

Arvaako joku mikä siivekäs siellä lenteli.

Viime kesänä niitä löytyi saunasta toistakymmentä. Oikein pienistä, vähän suurempiin, olihan siinä joukossa täysikasvuisiakin.

Arvataan rohkeasti

että lepakkohan siellä räpytteli.
Jos osui oikeaan, niin sanonpa vain että hui!

Hui!!

Kyllä minua olis viety ja vähän vikkelään saunasta ulos.

Oikein arvattu!

En tiedä kuinka paljon niitä mökkini vintillä elää.

En näistä naapureista niin kamalasti välittäisi, mutta ei sille mitään voi.

Kysyin kotikunnan terveystarkastajalta kuinka niistä pääsisi eroon. Vastaus oli, että lepakko on rauhoitettu eläin. Sitä ei saa tappaa, eikä hävittää. Minkäs teet. Elämme rauhanomaista rinnakkaiseloa. Minulla on eteisen penkillä hanska sitä varten, että otan ne kiinni ja viskaan ulos. Ne pienet ovat säälittäviä, mutta minkäs teet. Saunan kuumuudessa ne kuolevat kuitenkin.

Kun lämmitän saunaa, niin ilmeisesti pesässä tulee niin kuuma, että lähtevät sen takia liikkeelle.

Auton korjaajaksi!

Olen kunnellut ajellessani ääniä.
Äänestä päätellen auton pakoputki vuotaa jostain.
Olen ajatellut, että ennen pitempiä reissuja, pitää tarkistaa mistä se pakoputki on rikki.

Eilenaamulla ajoin auton pukkien päälle ja ryömin tarkistamaan. Huojennus oli suuri, kun näin että vain liitin vuotaa. Huonosti tiivistetty. Katsoin kuitenkin viisaimmaksi lähteä hakemaan siihen uuden holkin ja sitten kiristää sen uudelleen. Vanha näytti aika ruosteiselta ja kärsineeltä. Ajattelin etten saa sitä enää kunnollisesti kiristettyä.

Toimeksi ja hakemaan uutta osaa Joensuusta. Oli aika helteinen päivä. Ihmisiä kovasti liikkeellä.

Osa on ostettu ja tänään pitäisi laittaa paikaalleen. Auton ajo pukkien päälle onkin tarkkaa puuhaa, ettei vaan ohi luiskahda. Saattaa tulla ruttu ja useampikin jos siitä putoaa.Karsotaan kuinka se onnistuu.

Voi että

Ymi sinä se olet oikein monitoimi nainen,kalastelet,korjaat auton ja vaikka mitä vielä.
Minä en saa edes yhtä lamppua vaihdettua lamput on ostettu,mutta
korjaaja on lomalla.Onneksi en iltaisin ajelekkaan eikähän se vielä
kovin pimeäkään ole.
Paljon muuten tulee yksisilmäisiä tiellä vastaan.

mukavaa remonttipäivää sinulle ja ajahan varoen siihen pukeille.

SUPER !!!

Olet kyllä aivan uskomaton ihminen
Onko mitään mitä et itse sais laitettua tai korjattua ?
Onko sinulla ketään katsomassa kun ajat sitä autoa pukille ?
Turvallista remonttipäivää sinulle !

Tuo vihreä naama on minun (kateudesta)

http://www.smileygarden.de/smilie/Dollz-Candy-Gross/29.gif

Kiitos!

Älkää nyt kehuko enää, tulen vielä ylpeäksi.

Hyvin onnistui pukkien päälle ajo, sekä korjaus. Ainoa hankaluus oli, kun niskassa on kulumaviat ja joutuu hankalaan asentoon, niin alkaa tulla tyhmä olo ja oksettamaan rupeaa.

Entinen liitin oli niin ruosteessa, että pultit katkesivat irrottaessa ja koko liitin oli niin ruostunut, että hajosi käsiin.

Nyt ei pörise enää pakoputki. Mukava taas ajaa, ennenkuin joku muu paikka särkyy. Surraan sitä sitten. Jokaisella päivällä omat murheensa.

Tätä en osaisi

Super MIMMI

Olet Ymi todella SUPER MIMMI...

Paljon minäkin teen "itse", en jaksa odottaa, että joku ehtii, pitää tapahtua just...
Mutta tuo jo menee HUH sentään... uskallatkin ajaa siihen pukille ja vielä saada kuntoon...

"Turvallista remonttipäivää !!"

Toinen kateellinen...

MIMMI

Ei sitten kehuta...

Ihmetellään vaan!
Tästäpä muistuikin muuan toisen foorumin palstakommentti, jossa apua tarvitseva luonnehti naapuriaan: "se on semmonen seitenkymppinen, ei kai se mitään surffaile". Kyllä nauratti kun muistin Isomummun, joka on kertonut olevansa kasikymppinen ja chattaa ja surffaa.

Melkoisia tapauksia löytyy!

Mustikkametsässä!

Kävin eilen mustikkametsässä.

Mustikat vielä osin raakileita.
Syöpäläisiä oli tosi paljon. Itikoita, paarmoja ja mäkäräisiä.
Onneksi ei vielä hirvikärpäsiä. Sieni ja puolukkareissuilla niitä on. Menee seuraava yö niitä jahdatessa, vaikka kuinka yrittää suojautua, aina ne jostain tien löytävät vaatteiden alle. Ovat inhottavia ja kamalan näköisiä otuksia, kun läheltä katsoo.

Mustikan keruusta ei tullut oikein mitään. Minun pää ei tykkää siitä kumartelusta. Kun menee keskikorvassa nesteet sekaisin, niin alan oksentaa. Ei se mitään, kuuluu taudin kuvaan. Olisin vain niin mielelläni kerännyt ja vienyt Äidille sitten kun menen käymään.

Lehdissä kirjoitettu, että jokin ötökkä vaivaa mustikoita. Toukka syö lehdet varsista. En ole aikaisemmin moisesta riesasta kuullutkaan.

Kuvia ei sitten saa tulemaan oikein. Pitää käydä erikseen galleriassa katsomassa. Siellä ovat.

Matkalla.

Mietin monta kertaa kirjoitanko tätä blogia enää ollenkaan.
On ollut sellasia mielipiteitä, että nämä ovat sitä joutavanpäiväistä höpinää, mikä ei ketään kiinnosta.
Kuitenkin ajattelin, että jospa nämä täällä mahtuisivat olemaan.

Pakkasin perjantaina auton ja kaikki tarvikkeet. Eilenaamulla klo 5.30 auton nokka kohti Kokkolaa. Leppävirralla ropsautti jo vettä, ettei eteensä meinannut nähdä, mutta Suonenjoen suuntaan jo selkeni .

Pysähdyimme vain kerran Viitasaarella. Siellä on sellainen nähtävyys kuin Karoliinan portaat. Nähtävyys jäi tällä kertaa katsomatta, mutta vielä joskus käydään.

Karoliinan Portaat Kymönkoskella ovat vaikeakulkuiset luonnonportaat, jotka ovat saaneet nimensä käyttäjänsä Karoliina Raatikaisen (1848-1918) mukaan. Portaat on nimetty yhdeksi Keski-Suomen seitsemästä matkailuihmeestä. Luontopolku portaille mentäessä 0,6 km.

http://www.fin-auguuri.fi/fin-auguuri_fi/kuvat_karoliinanportaat_polku.htm

Olimme perillä vähän jälkeen 11. Täällä oli kaikki hyvin ja olivat iloisia meidän tulostamme. Koiran kanssa käytiin jo muutaman kerran tutustumassa paikallisten koirien terveisiin. Onhan se erilaista, kun kotona voi ulkoilla yksikseen, mutta täällä vain kytkettynä.

Kova sadekuuro oli täälläkin iltapäivällä. Ei ole kuulemma liikaa satanut tänä kesänä.

Jatketaan tässä lomailua ja katsotaan, mitä tuleman pitää jatkossa. Minne päin nenä rupeaa näyttämään.

Vähän "vihertävänä"

luen kirjoituksiasi.Ei varmaan ole sinulla pitkästyttäviä päiviä
kalastelet ,korjaat autosi hitsailet yms.
Ja yks kaks pakkaat autosi ja matkalle muihin maisemiin.
Sinä teet mitä haluat toiset vaan sitä mitä osaavat.
Noin sitä pysyy virkeänä.
Toivottavasti edelleenkin kirjoittelet kuulumiasi,niitä on mukava lukea.

Kiitos!

Kiitos rohkaisusta Folk!

Tulipa käväistyä tänään Kokkolassa, kesän ainoassa maatalousnäyttelyssä.

Kyllä oli paljon ihmisiä liikkeellä. Auto piti jättää puolentoista kilometrin päähän ja kävellä loppumatka.

Kyllä kannatti kävellä. Oli niin paljon katsomista.
Koneita oli todella paljon. Yrittäjiä, käsityöläisiä, jäsenkorjaajia ja monenlaista "krääsäkauppiasta".

Eläimet tietysti ihania, erikoisimmat olivat alpakat, joita jo Suomessakin tarhataan. Eläin on kotoisin jostain Andien vuoristosta, mutta tarhataan jo hyvin monessa maassa.

http://www.alpakkakasvattajat.fi/index.php?option=com_content&task=view&...

Hereford rotuiset sonnit olivat mahtavia ja ne tuntuivat itsekin tietävän sen , kun olivat esittelykehässä näytillä. Esiintyivät tosi hienosti ja olivat edukseen.

Villisikoja oli myös. Helteessä vain makailivat paikallaan, eivät paljon katselijoista välittäneet.

Olihan siellä myös Lohtajan Maajussi, Jussi esiintymässä. Taisi olla koko näyttelyn maskotti. Ainakin haastatteli julkkisvieraita siellä. Itse en paikalle sattunut, alue oli laaja.

Kalankäsittelynäytökset olivat myös mielenkiintoisia, paljon oli väkeä oppia ottamassa. Kyllä se homma ammattimiehiltä käy, vihreänä saa katsella, vaikka itsekin osaan jonkun verran.

Muistelus vanha myös tässä. Kun olin pieni tyttö, Joensuussa oli maatalousnäyttely. Lapsen mieleen jäi erikoisesti se, kun Jouppilan neloset olivat ehkä 4 vuotiaita ja heidät oli tuotu sinne näytille. En muista oliko joku muotinäytös vai mikä. Kävelivät sellaista korkeaa lavaa pitkin yleisön keskellä. Ihmeteltiin siinä sitten heitä.
Suomalaisessa elokuvassa "Minäkö Isä" Mainitaan myös.

Elokuvassa mainitaan Jouppilan neloset, jotka olivat hyvin tunnetut Suomessa tuohon aikaan. Neloset, Helena, Martti, Erkki ja Jorma, syntyivät 10.6.1951 Hilkka ja Eino Jouppilalle Seinäjoella ja olivat lehdistön ja radion tähtiä vuosien ajan.

Ennenaikaan oli eläimiä paljon enemmän ja koneita ja muuta krääsää vähemmän.

Herefordkarjaa laitumella.

Matka jatkuu!

Aamulla taas tavarat kasaan ja matkaa jatkamaan.

Ensin Pietarsaareen ja kävellen tutustuminen Raatihuoneen toriin ja Koulupuistoon. Siinä oli suihkulähde ja kalalammikko. Kauniit kukkaistutukset ympärillä.

http://www.syi.fi/gardens/suomi/skolparken.html

Myös kirkon ympäristö katsottiin ja kävelykatu. Lähtiessä ajettiin vielä vanhaan satamaan.

Seuraavaksi ajettiin Uuteenkarlepyyhyn. Siellä samoin pitkähkö kävelylenkki keskustan tuntumassa. Tosi kaunista.

Seuraavaksi ajettiin Vaasaan päin ja pysähdyttiin tauolle Holmankangas nimiseen paikkaan. Iso levähdyspaikka ja erikoinen uimapaikka. Olisiko entinen sorakuoppa. Ainakin oli kirkas, aika kylmä vesi kun kävin uimassa.

Sitten ajettiin Tuuriin sen enempää pysähtelemättä. Matkan varrella katselin Ala- ja Ylihärmän valtavia viljelyaukeita. Meillä päin ei sellaisia näe. Myös suuria perunapeltoja jotka ovat täydessä kukassa nyt. Toisissa valko- ja toisaalla sinikukkaisia.

Tultiin Suomen suurimpaan kyläkauppaan. Voi sitä ihmis- ja autopaljoutta.
Meni aikaa etsiessä varjoista parkkipaikkaa autolle. Koira jäi autoon, ei sitä voi tällä helteellä jättää auringonpaisteeseen pieneksikään aikaa.

Itse käväisin sisällä, lähinnä kalastustarvike osastolla. Muutama pussi jigipäitä lähti mukaan. Aina ei saa sopivaa kokoa.

Nyt ollaan Töysässä leirintäalueella. Vuokrattiin mökki ja tietokone piti heti virittää. Kohta lähdemme koiran kanssa iltalenkille.

Sää kyllä suosii. Vähän liiankin lämmintä autolla ajamiseen.

Arki on alkanut.

Kotona jälleen. Matka on siirtynyt muistojen joukkoon.

Kilometrejä kertyi auton mittariin 1373 km.

Sää oli tosi hieno koko matkan ajan, muutamaa sadekuuroa lukuunottamatta. Sevisimme reissusta hyvin ja uusia asioita ja paikkoja nähtiin.

Koira oli onnessaan taas, kun sai jalat tukevasti omalle kotipihalle. Autossa on tukalaa, sen ymmärtää, kun on noinkin helteiset päivät. Ajoimme viimeisinä päivinä vain 200 kilometrin päivämatkoja.

Erikoisesti jäivät tälläkin matkalla mieleen kauniit talot ja hoidetut pihat, niitä kyllä on paljon. Kauniita paikkoja ja maisemia riittää. Vaikka olen paljon kotimaata kiertänyt, aina riittää uutta katsottavaa.

Minua eivät kiinnosta ihmisten tekemät turistirysät, eivätkä isot leirintäalueet. Parhaita nähtävyyksiä ovat luonnon omat rakennelmat.

On tietysti rakennettua maisemaa, joka on kaunista. Erikoiset, kauniit sillat, rakennukset, kirkot ja puistot, joissa voi koiran kanssa kävellä ja ihastella kukkia, vanhoja puita ja patsaita, joita puistoissa monesti on.

Vastapainona hoitamattomat, viljelemättömät pellot. Ne masentavat minua, ehkä siksi, kun olen maalla syntynyt ja kasvanut, tottunut arvostamaan maata, joka meille leivän kasvattaa. Ehkä se on Isänperintöä, koska Isä arvosti maataan ja peltojaan, hoiti niitä niin hyvin kuin mahdollista.

Nurmikot olivat kasvaneet viikossa niin paljon, että tänään on ruvettava taas leikkurin perässä kävelemään.

Kalassa kävin lauantaina ja sunnuntaina. Sain todella hyvin ahvenia. Olen fileerannut pakastimeen pantavaksi. Tulee syksyllä väliaika, kun ei pääse kalaan.

Kiitokset kaikille blogiin kirjoittaneille, mukava, että luette näitä juttuja.
Hyvää kesän jatkoa!

Elämää

Lauantaina vietettiin 39-vuotis hääpäivää.
Hääpäivän kunniaksi ostettiin uusi taulutelevisio.

Vanhemman tyttären perhe oli meidän mukana
ostamassa uutta televisiota.

Tulimme sitten kotiin tyttäreni alkoi asentaa uutta
televisiota. Heillä oli mukana syksyllä 4 vuotta vanha täyttävä
tytär mukana.

Tottakai tämä pieni,vilkas lapsi kyllästyi meidän
touhuhin.
He sitten lähtivät isänsä kanssa leikkipuistoon.
Joka on ihan lähellä meitä.

Hetken kuluttua he tulivat takaisin ja tämä pieni tyttö
itki sydäntäsärkevästi.

Hän oli laskenut liukumäestä,
liukumäki oli polttavan kuuma, joten hän sai palovammoja.
Onneksi, ne vammat olivat tosi lieviä.
Heti laitettiin kylmää siihen.

Kyllä hän sitten rauhoitui, eikä olisi halunnut lähteä kotiin.

Kiitos itsellesi Ymi!

..tästä blogistasi.
Kirjoittelet mukavasti kokemuksistasi ja ajatuksistasi.
Matkojasi on mielenkiintoista seurata.

Ei muuta kuin jatkoa odottelen ja kivoja reissuja sinulle ja matkakumppanillesi.

Kotielämää ja matkailuakin hieman.

Tavallista arkea jälleen eletään.

On sadepäivä. Ulkona tekemättömiä töitä vaikka muille jakaa, vaan sisällä oltava kuitenkin.

Poikkeuksellisesti päivällä koneen ääressä.
Kävin viime viikolla Tallinnassa. Sellaisella ostosristeilyllä. Laiva oli Xpress.

Rasittavaa se on kun pitkä matka satamaan. Bussi lähti täältä pysäkiltä 13.20 kohti Helsinkiä. Porukkaa keräiltiin matkan varrelta kyytiin.
Lappeenrannasta, Kotkasta, Karhulasta, Haminasta Ja auto oli tupaten täysi.

Satamassa oltiin 20 maissa ja laiva lähti klo 21.30. Laivalla sitä tavallista ohjelmaa. Ostoksilla myymälässä ja tanssimassa, Ihme kyllä aivan loppuvihellykseen asti. Aamulla herätys 6.20 ja maihin.

Ensin kävellen aamupalalle Express hotelliin ja sitten bussille takaisin. Lähdettiin Rocca al Mare kauppakeskukseen, jossa ikävä kyllä erikoismyymälät aukeavat vasta klo 10, vain Prisma oli auki.
Kuljettajan lepoaikamääräykset estävät pidemmät ajat siellä perillä.

Tultiin uuteen Viinaralli myymälään sataman lähelle.
Voi sitä pullojen kilinää ja ähinää niiden ostosten kanssa, vaikka kilomäärä on rajoitettu 20 kiloon hengeltä. Enkä nyt kyllä pelkästään omista ostoksista puhu.

Lopulta kuitenkin kaikki kyydissä ostoksineen ja bussilla satamaan.
Sitten sai lähteä omin jaloin taivaltamaan ja katselemaan.

Kävin syömässä Sadamarketin kattoterassilla, josta hienot näkymät sataman ja Viruaukion suuntaan. Kuvat ovat vielä kamerassa.

Yleinen näkymä kyllä taaskin siellä. Kovin on paljon myyjiä, jotka eivät varmaan paljon myy. Istuvat apaattisen näköisinä kauppojensa ulkopuolella tai juttelevat toistensa kanssa. Silmiinpistävä ja kiusallinen tyrkyttäminen on kyllä vähentynyt. Kovin helposti kuitenkin tulivat melkein kiinni, että sovittamaan heti jotain, jos erehtyi pysähtymään. Sanoinkin, että olen ilkeä ämmä ja en osta koska en tarvitse.

Vähän oli ostajia liikkeellä, katselijoita enemmänkin.

Autolle sai tuoda ostokset klo 15.30 jälkeen ja sitten terminaaliin ja laivaan.

Takaisin Helsinkiin lähdettiin klo 18.00. Perillä oltiin 20.40.
Porukat autoon. Haminassa alkoi porukkaa jäädä pois. Tulomatkalla pysähtymispaikat vain tuppaavat lisääntymään. Yksi jos toinenkin kävi sipisemässä kuljettajan korvaan, että voisitko ajaa sitä ja sitä kautta, kun MINULLA on siitä lyhyempi matka kotiin. Ymmärrän kyllä, että matkatoimisto ja kuljettaja haluavat palvella, mutta se on mielestäni väärin niitä matkustajia kohtaan, jotka ovat lähteneet alkumatkasta kyytiin. Heidän matkansa pitenee ja viivästyy aina lisää, kun muita matkustajia ripotellaan ympäriinsä.

Olin lähtöpysäkilläni takaisin klo 3.50 ja siitä 13 km vielä kotiin.

Vapaaehtoista se reissuun lähtö on, mutta tuo ihmisten ajattelemattomuus joskus suututtaa. Ei tämä ole ainoa bussimatka. Tämä on lisääntynyt niin, että kohta jokainen haluaa jäädä autosta vasta omilla rapuillaan.

No tulipahan tuokin sanottua nyt.

Muuten marjojen keruuta ja säilömistä. Muutaman kerran akkujen latausta järvellä. Kalaakin on tullut, että ei pääse maku unohtumaan.

Aikamoinen puukasa odottelee ulkona sahaajaa. Tuli tilaisuus saada ilmaista puuta. Toki ahneuksissani otin vastaan. Siinä ne tulee pikkuhiljaa sahailtua, jos vain säätä lienee sopivaa tulossa.

Jatketaan taas tarinoita, kunhan inspiraatio alkaa ahdistella.

Matka satamaan.

Olin Ruotsin-risteilyllä maanantaina tai sunnuntai-illallahan se lähtö oli.
Kotiin lähtiessä katseltiin satamassa sitä linja-autojen määrää ja puheltiin juuri siitä, kuinka rasittavaksi tulee lähteä reissuun jostain itä-tai pohjois-suomesta.
Meiltä ei ole kuin tunnin ajomatka satamaan, linja-autolla tietty vähän kauemmin, kun ensin joutuu menemään parikymmentä kilometriä, että pääsee autoon, kun ei se kierrä joka portille.
Ei varmaan tule usein risteilyjä tehtyä, kun ensin saa linja-autossa istua monta tuntia.

Kiva oli lukea "reportaasiasi"!

On sulla

aikamoinen matka ennenkuin olet satamassa.Mutta kun kuntoa on niin onhan
se välillä mukava käydä mualimaa katselemassa.

Melkeimpä piipahdit mennen tullen kotiportillani!

Pakastimen siirto.

Olen miettinyt monta kertaa, että pakastin pitäisi sulattaa ja pestä, ennenkuin tulee liikaa tavaraa. Jäänyt vain on, kun olen saamaton.

Nyt laitoin aamusta toimeksi. Pakasteet pahvilaatikoihin peittojen alle ja kattilallinen kiehuvaa vettä pakastimeen.

Sitten päätin siirtää pakastimen saunan pukuhuoneesta ulkoeteiseen, näin hukkalämpö tulisi käytettyä hyödyllisesti.

On se melkoinen ponnistus tyhjänäkin siirtää. Iso kuin mikä ja mistään ei oikein saa otetta. Yritin maton kanssa vetää, mutta kun oli kaksi kynnystä välissä, niin ei se oikein onnistunut. Kyllä meinasi tyrä tulla ponnistellessa.

Aikaa meni ja usko meinasi loppua, mutta nyt on uudella paikallaan ja hyvin järjestetty. Olikin hienoa, kun sieltä ei nyt löytynyt mitään yllätyksiä, vanhentunutta ruokaa tai muuta.

Kuinka usein te loistoemännät sulatatte pakastimen? Mitä pesuainetta käytätte vai eikö mitään? Itse laitan veteen vähän ruokasoodaa, puhdistaa eikä jätä mitään hajua. Pitkiä aikoja, kun ei voi tuulettaa, kun pakasteet sulavat sillä aikaa.

Tuollainen aika iso arkkupakastin on aivan eri asia kuin pystykaappi, jossa tavarat säilyvät paremmin järjestyksessä.

Nyt paistaa taas aurinko. Ehkä ulkotöille nyt.

Pakastimen sulatus

Pari kertaa vuodessa olisi tavoite pakastimen sulatuksessa.
Ensimmäinen talven pakkasilla ja toinen ennen marja-aikaa.
Ostin kerran pienen pakastimen syksyn säilömisiä varten apupakastimeksi ja kun sen saan tyhjennettyä toiseen joskus talvella, niin silloin sulattelen molemmat.
Siinä olen samaa mieltä kanssasi, että arkkupakastin on hankala, ainakin mulla se on aina sekaisin ja mitään sieltä ei löydä.
Miksei siinä voisi olla jonkinlaisia väliseiniä, sekin helpottaisi järjestyksen pitoa.

Ps. Eipä käy kateeksi sinun urakkasi sen pakastimen siirrossa,
mutta sinähän oletkin supermimmi!

Syksyllä ja keväällä .

sulatan pakastimen.
Siitä on puolisentoista viikkoa, kun sulatin sen ennen mustikoiden pakastamista.

Olen minäkin monasti ihmetellyt, kuinka sieltä arkkupakastimesta mitään löytää, kun kaikki on päällekkäin.
Siinähän ehtii kädet paleltua ennenkuin alimmaisia tavaroita saa otettua:?

Koreja apuna.

Käytän irrallisia koreja apuna, joihin laitan aina saman lajin marjat, sienet erikseen ja kalat erikseen. Äidille menevät laitan erilliseen isoon muovipusseihin, joista näkee läpi mitä siellä on. ja eiväthän ne koko talvea täällä olekaan.

Olikin viisas päätös siirtää se tuohon kylmään eteiseen. Lämpömittari näytti 25 astetta nyt. On talvella varmaan hyötyä siitä lämmityksen suhteen, kun on sähköllä lämmitettävä eteinen.

Pitemmän päällehän se selviää kuinka paljon se pakkasella auttaa.

Samat on aineet

minullakin pakastimen puhdistuksessa,,,ruokasooda aivan kelpo aine siihenkin tarkoitukseen. Viime vuonna entinen jääkaappi-pakastinyhdistelmä sanoi yhteistyön irti, ja lopetteli pakastamiset.
Ostin uuden itsestään sulattavan, saas nähdä kuinka jatkossa toimii, mutta eipä ole jään sulattamista kun itsestään huurteet haihduttelee taivaan tuuliin.

Mainio oivallus sinulla hyödyntää eteisen lämmitystä sillä pakastimesta tulevalla lämmöllä.
Enpä ihmettele jos tarvitset arkkupakastimenkin, kun vetelet niitä vonkaleita sieltä järvestä.

Oma blogi.

Luin aamulla Marin blogia ja tuli mieleen sellainen ajatus, että miksi tätä ei voisi kirjoittaa joka päivä.

Jäisi itselle muistiin. Kotona ei tule kuitenkaan mitään kirjoitettua.

Katsotaan kuinka käy.